Sianjalan Jalkasten kantaisä

JALKASTEN VARHAISIN ESI-ISÄ

 

Professori Yrjö Blomstedt. Sianjalan Jalkasten sukukirja 1989

Lakit.lis. Pentti J. Voipio. Genos, Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja 1996, artikkeli ss. 105-107. Jalkaset eivät olekaan Hännisiä. Oliko Tuomas Sianjalka edes sukua Kauppi Hänniselle?

FM Ari Kolehmainen. Jalkasten suvun varhaisvaiheet 2015

 

Olivatko Sianjalan Jalkaset 1500 luvulla eläneen Kauppi Hännisen isälinjaisia jälkeläisiä (Blomstedt). Vai oliko Tuomas Sianjalka edes sukua Kauppi Hänniselle (Voipio). Eiköhän Blomstedt osunut oikeaan; isänlinjaisesti Sianjalan Jalkaset ovat Kauppi Hännisen jälkeläisiä.

 

Jalkasten varhaisimman esi-isän nimestä on käyty keskustelua Yrjö Blomstedtin 1989 valmistuneen Sianjalan Jalkasten sukukirjan ilmestymisestä alkaen. Seuraavassa on referoitu Blomstedtin sukukirjan 7 ensimmäisen taulun osalta Voipion ja Kolehmaisen vastakkaisia käsityksiä.

 

 

Yrjö Blomstedt 1989

Sianjalan Jalkasten sukukirja

 

Blomstedtin mukaan nykyisen Suonenjoen kunnan Jalkalassa, jonka kylän alkuperäinen nimi on Sianjalkala eli Sianjalka, asui ainakin 1540-luvulta lähtien Kauppi Hännisestä polveutuva suku, jonka jäsenistä joissakin yhteyksissä käytettiin myös Sianjalka-nimeä. Ilmeisesti suvun Sianjalka-nimi muuntui vähin erin Jalkaseksi. Lopullinen nimen vaihtuminen on tapahtunut 1660-luvulla, jolloin Jalkanen työntää vähin erin syrjään Hänninen-nimen (Blomstedt 1989 s.21).

 

Veroluetteloissa mainittiin Tuomas Sianjalka mainitun Kauppi Hännisen yhtiömieheksi vuosina 1547 - 1555. Tuon merkinnän kautta Hänniset eivät toki muuttuneet Sianjaloiksi, mutta näyttää silti varmalta, että Tuomas Sianjalka on jättänyt asuinpaikalleen pysyvästi nimensä paikannimeksi. Kun Juvan pitäjän sakkoluettelossa sekä vuonna 1558 että vuonna 1561 mainitaan Pekka Sianjalka, näyttää ilmeiseltä että hän on kuin onkin Sianjalan kylässä asuva Pekka Kaupinpoika Hänninen.

 

Veroluetteloissa tällainen Hännisten, Sianjalkojen ja 1600-luvulla Jalkasten rinnakkain esiintyminen ja käyttö samojen talonpoikien sukuniminä on ilmeisesti ymmärrettävissä siten, että Tuomas Sianjalalta perinnöksi jäänyt asunnan nimitys on vähin erin syrjäyttänyt – harvinaisuutensa vuoksi – vanhan sukunimen Hänninen. Ajan myötä arkikäytännössä lienee Sianjal(kal)an kylän Hännisiä mainittu ensin Sianjalkasiksi, Hännisiksi, sitten vain (Sian)Jalkasiksi (Blomstedt 1989 s.14).

 

Blomstedtin sukukirjan olennaisena osana on selvitys Sianjalkalan Jalkasista, jotka polveutuvat Kauppi Hännisestä. Sukuselvityksessä on pyritty mainitsemaan ne kerrat, jolloin näistä Hännisistä ennen Jalkanen nimen vakiintumista 1660-luvulla on Sianjalka tai Jalkanen nimeä käytetty (Blomstedt 1989 s.14).

 

 

 

 

Taulu 1.

Kauppi (= Jaakko) Hänninen mainitaan veroluetteloissa talollisena vuodesta 1545 Juvan hallintopitäjän Vesikansan neljänneksen 5. kymmenyskunnassa vuosina 1547–55 oli hänen yhtiömiehenään Tuomas Sianjalka. Vuoden 1550 kymmenysluettelossa hän itse on nimellä Cauppi Sianjalka.

 

Taulu 2.

Edellisen poika Pekka (Pieti) Kaupinpoika Hänninen, mainitaan talonpoikana v:sta 1556, v:sta 1565 Suonteen kymmenyskunnassa ja vuodesta 1575 hänen mainitaan asuvan Pieksämäen kirkkopitäjässä. Omisti vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan lehmän ja hevosen.

 

Taulu 3.

Paavo Pekanpoika Hänninen eli Sianjalka eli Jalkanen (Pekka Kaupinpoika Hännisen poika, Taulu 2) mainitaan veroluetteloissa talonpoikana Hietasten neljänneskunnassa eri otteisiin vuodesta 1589, kirvesmiehenä (”yxman”) 1591–92. Vuoden 1607 maantarkastusluettelossa hänet mainitaan nimellä Paavo Pekanpoika Sianjalka, vuoden 1620 tarkastusluettelossa taas nimellä Paavo Jalkanen. Omisti 1601 lehmän ja tamman, kylvi viljaa 1 ½ tynnyriä.

 

Taulu 4.

Paavo Paavonpoika Hänninen eli Jalkanen (Paavo Pekanpoika Hännisen poika, Taulu 3).

Main. veroluetteloissa talollisena Sianjalassa ainakin jo 1623 ja vielä 1662.

Vaimo mainitaan vuodesta 1639, v. 1663 yksinään ilman henkiveromerkintää miehestä.

 

Taulu 5.

Pekka Pekanpoika Hänninen (Pekka Kaupinpoika Hännisen poika, Taulu 2)

Mainitaan talonpoikana Sianjalassa v:sta 1585 tai ainakin v:sta 1596, jota ennen kirvesmies (yhtiömies, ”yxman”) 1593-95. Mahd. lautamiehenä 1589 ja 1604.

 

Taulu 6.

Paavo Pekanpoika Jalkanen eli Hänninen (Pekka Pekanpoika Hännisen poika, Taulu 5.) Mainitaan talollisena Sianjalan kylässä ainakin jo vuodesta 1639, ehkä jo vuodesta 1635 (tuolloin nimellä Pekka Jalkanen), oli isäntänä vielä 1662. Hänet mainitaan vuoden 1664 maantarkastusluettelossa Paavo Pekanpoika Jalkasena ja hänen tiluksinaan mainitaan Sarviselkä ja Tenhanniemi Suontienselän itärannalla.

Puoliso nimeltään tuntematon, mainitaan vuodesta 1639 vuoteen 1663.

 

Taulu 7.

Lauri Paavonpoika Jalkanen (henkikirjoissa v:een 1680 Hänninen) (Paavo Pekanpoika Hännisen eli Jalkasen poika, Taulu 5), s. n. 1643. Mainitaan kotona Sianjalassa 1658 ja 1662, isäntänä v:sta 1664. K. luultavasti 1697.

Puoliso 1) N. N.,(mahd. Markkasia), main. 1659 – 61; 2) N.N., main. 1666 – 1680; 3); N.N., (mahd. Markkasia), main. vaimona 1697, sittemmin ilmeisesti 2. aviossa talon seuraavana isäntänä 1699 – 1709 mainitun Lauri Putkosen kanssa.

 

Taulu 8.

Pekka Laurinpoika Jalkanen (Lauri Paavonpojan poika, Taulu 7), s. Pieksämäellä 30.3.1681.

Main. kotona 1703 – 09 Suonteen Sianjalassa, isäntänä yllämainitun (isäpuolensa?) jälkeen v:sta 1712 alkaen. K. Pieksämäellä 1734, haud. Fest.pentecost. Puoliso 1) (jo1705) N.N.; 2) n.1712 Kaisa Hynninen s. 1687 (1683?), k. Pieksämäellä 27.3.1765 82-vuotiaana.

 

Pentti Voipio

Voipio asetti Genos -lehdessä toisenlaisen näkemyksen suvun polveutumisesta Blomstedtin sukukirjan 1-7 sukutaulun kohdalla.

 

Voipion mukaan Blomstedtin sukukirja tuotti Jalkasten suvulle suuren pettymyksen. Jalkaset olivat pitäneet kantaisänään Tuomas Sianjalkaa, joka mainitaan Savossa Juvan hallintopitäjän Vesikansan neljänneksessä vuosina 1545–1555. Tutkimustulokseksi oli saatu, että suku polveutuisikin samanaikaisesti eläneestä Kauppi Hännisestä, jonka yhtiötoveriksi Tuomas Sianjalka oli tullut. Kun heidän talonsa oli Suonenjoen Sianjalan kylässä, Kauppi Hännisen jälkeläiset olisivat, erottuakseen muista Hännisten sukuhaaroista, tutkijan mukaan ottaneet nimekseen kylänsä nimen. Sukunimi Sianjalka olisi sitten savolaiseen tapaan muuttunut nimeksi Jalkanen.

 

Koska Suur-Savon tuomiokirjat ovat pääosin tuhoutuneet, tutkija joutuu yleensä tyytymään vaillinaisiin tutkimustuloksiin. Voipio huomioi, että Jalkasten sukukirjaa tehtäessä ei ole käyty läpi kaikkia tallellakaan olevia lähteitä: kihlakunnanoikeuksien sakkoluetteloita on tallella, maantarkastusasiakirjat sisältävät myös nimiä, joita ei ole mainittu verokirjoissa. Näistä lähteistä ilmenee, että suvun talossa on myöhemminkin Hännisten ohella asunut Sianjalka-nimisiä miehiä.

 

Käydessään läpi tuomiokirjojen rippeitä Kansallisarkistossa sekä Mikkelin maakunta-arkistossa

Voipio löysi oikeustapauksen 1650-luvulta. Siinä Savon käräjillä 3.3.1653 asetettiin kolme miestä toimittamaan katselmus Pekka Jalkasen ja Paavo Hännisen välillä heidän verotilallaan. Voipion mukaan tämä tieto riittää tekemään todennäköiseksi, että Tuomas Sianjalalla ja Kauppi Hännisellä on kummallakin ollut miespuolisia jälkeläisiä, jotka ovat jatkaneet tilanpitoa yhteisesti. Mikä on Pekan ja Paavon sukulaisuussuhde jää arvoitukseksi.

 

Blomstedt pitää kuitenkin em. miehiä yhtenä henkilönä. Sianjalan Jalkasten sukukirjan taulussa 6. ”Paavo Pekanpoika Jalkanen eli Hänninen”, joka mainitaan jo vuodesta 1635 (tuolloin Pekka Jalkanen).

 

Lopputuloksena Voipio arvelee, että tarkemmatkaan lisätutkimukset eivät ehkä pystyisi ratkaisemaan sitä perusongelmaa, ovatko Jalkaset Tuomaan vai Kaupin jälkeläisiä. Joka tapauksessa jouduttaisiin päätymään epävarmuuteen Jalkasen suvun polveutumisesta. Näin ollen Tuomas Sianjalkaa voidaan kuitenkin pitää suvun mieskantaisena kantaisänä.

 

 

Ari Kolehmainen

Jalkasten sukuseuran hallitus antoi vuonna 2014 tutkija FM Ari Kolehmaiselle tehtäväksi tutkia löytyisikö uutta tietoa Sianjalan Jalkasten kantaisästä. Blomstedtin väitteen mukaan Sianjalan Jalkasten suku polveutuu isälinjaisesti Kauppi Hännisestä. Voipio piti artikkelissaan suvun kantaisänä Tuomas Sianjalkaa. Kolehmaisen tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää kumpi, vai ei kumpikaan, on Jalkasten suvun kantaisä.

 

Voipio viittaa Genos -lehdessä vuoden 1653 tuomiokirjaan, jossa käsitellään katselmusta Pekka Jalkasen ja Paavo Hännisen välillä. Blomstedt pitää tätä riittävänä perusteluna osoittamaan että Tuomas Sianjalallakin oli mieskantaisia jälkeläisiä ja Pekka Jalkanen kuuluisi niihin.

 

Käytyään läpi asiakirjat vuosi vuodelta päätyi Kolehmainen samaan tulokseen kuin Blomstedt: isälinjaisesti Sianjalan Jalkaset ovat Kauppi Hännisen jälkeläisiä. Kuten Blomstedtin Sianjalan Jalkasten sukukirjan 1-7 sukutaulut osoittavat Kaupilla oli poika Pekka Kaupinpoika Hänninen, jolla oli poika Pekka Pekanpoika Hänninen. Hänen poikansa Paavo Pekanpoika Hänninen käytti myös nimeä Jalkanen.

 

Tuomiokirjoja on säilynyt Suur-Savosta vähän ja mitään muuta merkittävää ei Kolehmainen Jalkasten osalta löytänyt säilyneistä tuomiokirjoista. Verokirjat ja ruotuluettelot eivät tunne ketään Pekka Jalkasta tai Pekka Hännistä, joka olisi sopivan ikäinen esiintymään vuoden 1653 tuomiokirjassa.

 

 

Lopputulos

 

Yrjö Blomstedtin väite oli kuin olikin oikea ja Sianjalan kylältä lähtöisin olevat Jalkaset ovat isänlinjassa Hännisten sukua. On hyvinkin mahdollista että Pekka Kaupinpoika Hännisen vaimo oli Tuomas Sianjalan tytär, tai Kauppi Hännisen poika ja Tuomas Sianjalan tytär solmivat avioliiton, tähän ei kuitenkaan voida saada varmuutta. Yhtiökumppanit olivat monesti sukulaisia ja monesti avioliittojen kautta (Ari Kolehmainen 2015).

 

Yhteenveto eri tutkijoiden loppupäätelmistä

FM Marjut Jalkanen-Mäkelä 2016.